Kävin tänään Wilhelminan hautajaismissa. Rukoilin hänen sielunsa puolesta kaksi rukouskertaa. Pyhän eukaristian jälkeen otettanian Herramme Jeesuksen vastaan, uhrasin pyhän eukaristian Willien ja pyhien sielujen puolesta.
Herramme Jeesus ilmestyi. Hän hymyili ja sanoi: ”Valentina, tiedän, että tulet kaipaamaan Willieä. Hän oli hyvä ystäväsi, mutta hän on nyt Minun kanssani. Hän on täynnä ihmeitä ja on todella onnellinen. Hän ei voisi koskaan kiittää Minua tarpeeksi siitä, että hän saa olla läsnäolossani.”
”Maailma on nyt erittäin, erittäin vaarallinen. Mutta ole rohkea. Sinun täytyy julistaa Sanaani ja kehottaa ihmisiä katumaan ja heräämään, sillä he aikovat aloittaa sodan. Kiina aloittaa sodan. Pidätän sitä vielä, mutta en voi pidättää sitä ikuisesti. Ihmisten täytyy muuttua. Elät juuri nyt kauheissa ajoissa. Se on todellisuutta. He eivät vain puhu aseista – he näyttävät niitä. Mukana on myös muita maita, kuten Venäjä ja Pohjois-Korea.”
Herramme Jeesus viittasi Kiinan hiljattain tekemiin asetestauksiin Eteläisellä Tyynellämerellä.
Herra sanoi: ”Mutta tiedä tämä, sinun on aina pidettävä mielessäsi, että kaiken maailman murheen jälkeen on tulossa uusi rauhan aikakausi, johon me olemme astumassa.”
Se on kaunis lupaus Herraltamme, mutta ympärillämme vaanii juuri nyt paljon vaaraa. Meidän täytyy rukoilla ja katua.
Ajattelin eilen aamulla näkemääni näkyä Williestä, kun näin talon, jonka Herra on valmistanut hänelle taivaaseen. Tämän päivän hautajaismissassa evankeliuminluku oli Johanneksen evankeliumista 14:2: ”Isäni talossa on monta huonetta”.
Näet, kuinka Herra valmisteli Willielle uuden talon, ja se on juuri sopiva hänelle.
Sanoin: ”Willie, rukoile lapsenlapsiasi puolesta.” Hän puhui aina heistä kaikista.