Lauantai 20. marraskuuta 1993

Neito on täällä valkoisessa ja sanoo: "Kunnia Jeesukselle." Vastasin minä, "Nyt ja ikuisesti." Hänellä on näitä kukkia, jotka virtaavat eteenpäin hänen edessään. Ne, jotka ovat lähempänä Hänen Sydämensä, ovat suurempia, sitten ne pienenevät alaspäin mentäessä. Hän sanoo: "Tämä kuvaa sitä, miten kauempana olet MinunSydämestäni, sen heikompi armelasi on, ja siksi kun luotat Sydämensä armele, saat kaiken tarvitsemasi. Käytän jokaisesta teistä pyhäin viestejäni astioina, ja haluan että levittäisitte tämän viestin ja olisitte tämä viesti kaikille, joita kohtaatte. Sillä tähän erotellaan vilja jyvästä; ne jotka valitsevat pyhyys ja ne jotka eivät hylkää synniä; ne jotka päättävät totuuden uskonnon puolesta, ne jotka päättävät nykyajan mielipiteen puolesta." Hän näyttää minulle pitkä polku ihmisistä - joitakin matkaa suoraan, jotkut oikealle ja jotkut vasemmalle. Hän sanoo: "Vain se tie, joka johtaa Sydämeniin, johtaa PoikaniSydämeen." Hän siunasi meidät ja lähti.